Melkein keskellä kiertoa (KP 12) eli vois kuvitella oviksen tapahtuneen/tapahtuvan näinä päivinä. Eli pitäis saada aikaiseksi vilskettä kammarin puolelle. Vielä ei siis toivo ole ihan menetetty -vaikkei toivo kovin korkealla ole. Mutta pian ainakin selviää, onko meissä jotain vikaa. Tutkimuksiin aikaa vajaa pari viikkoa. Pian ollaan yritetty vuosi eli ollaan virallisesti lapsettomia, muistuttaa tuo sivupalkin laskuri. En sitä kyllä vielä millään halua hyväksyä ennenkuin kuulen tutkimustulokset.

Hyvin nuoresta asti olen usein miettinyt, että "Mitä jos en koskaan voisi saada lapsia?" . Se on ollut pahin painajaiseni ja takaraivossa aina. Eihän se tietenkään mikään maailman loppu olisi -itseasiassa sitten vähän vanhempana olin sitä mieltä, että ehdottomasti pitäisi adoptoida, mikäli lapsia haluaa. Niin moni lapsi maailmassa on vailla rakastavia vanhempia! Jotenkin kuitenkin mieheni kanssa (vaikkakin hänkin suhtautuu hyvin myönteisesti adoptioon), mutta jo taloudellisistakin syistä (adoptio on kallis ja aikaa vievä prosessi) päädyimme yrittämään "ihan omaa". Mutta eihän nuo lapsettomuushoidotkaaan ihan ilmaisia ole. Täytyy varmaankin pohtia näitä asioita sitten oikein perinpohjin, kun saamme tietää, onko jommassakummassa meissä jotain peruuttamatonta vikaa.

Tutkin joskus ulkomaillla asuessani adoption kustannuksia.  Täytyy varmaan ruveta tutkimaan, mitenkä paljon adoptio oikeasti kustantaa Suomessa. Jos ei muuten, niin ainakin ihan mielenkiinnosta.

Hyvää vappua kaikille lukijoille!