..toiveet ovat jälleen korkealla. Tai..ovat olleet menneinä päivinä. Tunteet vaihtelevat tuntien sisällä, välillä on todella toiveikas olo ja välillä tiedän, etten todellakaan ole paksuna.

Tänään on KP25 ja tiedän tasan tarkkaan, että en ole raskaana -ihan samalla lailla kai, kun jotkut tulevat äidit sanovat "vain tietävänsä" olevansa raskaana (jo ennen testin tekemistä). Niin mä kyllä vain tiedän, että onni ei potkaissut tälläkään kerralla -vai onkohan tää vain itsensä suojelua ja psyykkaamista taas?

Joka tapauksessa oireet on ihan normit kiertopäivään nähden (rinnat arkana). Että kiitos nyt taas tästäkin.

No, ei se mitään. Soittoa sitten vaan Lapsettomuusklinikalle kun vuoto alkaa ja siitä sitten apteekin kautta kohti hoitoja.

Muussa elämässä tapahtuu taas paljon, niin ole kauheasti tänne kirjoitellut mitään syvällisempää aikoihin. Yritän kuitenkin silloin tällöin kirjata ylös fiiliksiä.