Että näin. Eipä ollut järin suuri yllätys. Viikonloppu mennyt siis vähän ankeissa fiiliksissä.
No, ei tässä auta surkutella. Huomenna soittoa klinikalle ja apteekkiin hakemaan hormonipiikit. Edessä siis hormoniavusteinen inseminaatio.
Näin se homma etenee. Sekavissa fiiliksissä.
Tavallaan harmittaa ankarasti, että "jouduimme" hoitoihin -en millään haluaisi pistellä itseeni hormooneja, kun normaalisti en syö juuri mitään särkylääkkeitä edes.
Tavallaan on helpottunut olo, että saadaan mahdollisesti apua tähän hommaan, kun ei siitä näytä tulevan mitäään luonnollisesti.
Ystävä joka tietää, että hoitoihin ollaan menossa, kertoili, että on tutkinut tilastoja ja prosentuaalisesti melko iso osa ihmisiä on raskautunut vuoden sisällä siitä, kun hoidot on aloitettu. Toivottavasti me olemme siinä onnistujien ryhmässä. Peukut pystyyn.