Kolmen viikon liikuntakielto oli hieman odotettua helpompi henkisesti, mutta nyt se kostautuu fysiikassa. Yritin tarkkailla hieman, mitä söin, koska lihomisen (-> ja myös laihtumisen) kaava on kuitenkin aika yksinkertainen: jos syöt enemmän kuin kulutat: lihot. Jos taas syöt vähemmän kuin kulutat, niin laihdut. Onnistuin pitämään kilot kurissa, mutta.... Olin keskiviikkona tunnin spinningissä ja vartin vatsaselässä ja meinasin kuolla. Seuraavana päivänä olin kahvakuulatunnilla ja se tuntui melko raskaalta. Kuulatreeniä seuranneena päivänä oli lihakset jumissa ja eilinen juoksulenkki tuntui aivan järkyttävän pahalta.  Kymmenen minuutin juoksun jälkeen oli sellainen olo, että kohta lentää laatta. Miten kunto voi romahtaa näin totaalisesti kolmessa viikossa? Olin kuitenkin kohtalaisen tikissä kunnossa ennen liikuntataukoa, mitä nyt muutama kilo ylimääräistä. Mutta siis aerobista kuntoa riitti kyllä, vaikka juosta kymppi (ja enemmänkin) kylmiltään. Vai onko palautuminen operaatiosta vielä kesken? Onko kroppa vielä jotenkin rasittunut IVF:stä ja tämä vaikuttaa liikuntakokemukseen? Kyllähän kroppa selkeesti jotenkin sekaisin on, vuotokin kesti normaalin viiden päivän sijaan 8 päivää....



Juoksulenkillä kumarruin muutaman kerran ojan penkalle räkimään limaa kurkusta ja kuulostelemaan tuntemuksia kropassa ja tulin todella vihaiseksi. Miksi joudun kulkemaan tämän polun? Miksi? Miksi? Miksi minä? Ja onko kaikki kärsimys turhaan? Jos hoidot eivät koskaan tuokaan apua? En todellakaan ole varma, että jaksan lähteä IVF-rumbaan toisen kerran. Sitä ei pitäisi murehtia vielä, kun pakkasessa kerran on kolme olkea kaksosia. Mutta, en tiedä, miten kertoisin tämän miehelleni. Hän on sitä mieltä, että kaikki mahdollinen apu otetaan vastaan ja kaikki mahdolliset hoidot käydään läpi. Tai saattaahan se olla, että meikäläisen mielikin muuttuu, kun unohtuu, miten raskas prosessi tämä IVF kokonaisuutena oli.

Tänään kuitenkin aurinko paistaa ihanasti ja menen kokeilemaan uudestaan, miten juoksu tänään kulkee. Toivottavasti edes piirun verran paremmin kuin eilen.

EDIT: Taisin eilen vain lähteä vähän turhan kiukkuisesti liikkeelle. Tänään juoksu rullasi oikein mukavasti auringonpaisteessa ja musiikin tahdissa. Ja jos totta puhutaan, niin hölkkäilin suht leppoisasti -ei sitä juoksuksi voi sanoa. Mutta tein pitkän lenkin -toisin kuin eilen.