En jaksa lähteä tässä tekemään yhteenvetoa tästä vuodesta sen enempää, kuin että rankkaa on ollut.
Toivottavasti tuleva vuosi on edes yhtään helpompi. Epäilenpä. Edessä on IVF-hoidot ja viimeinen vuosi koulussa opinnäytetöineen ja duunissa ollaan motivaatiomontussa -niin eipä ainakaan lähtökohtaisesti kuulosta hyvältä. Well, just have to try to make the best out of it.

Miehen kanssa eilen pohdittiin, että jäädäänkö odottamaan julkisen hoitoja. Koska aika ei todellakaan ole minun puolellani, niin päätettiin, että käydään aloittamassa hoidot yksityisellä. Eli ensimmäinen hoitokierros yksityisellä ja jatketaan sitten julkisella, kun yksityisen pakkanen on tyhjä tai kun sinne päästään. Sinänsä hyvä aloittaa samantien, niin mun ei tarvitse jännittää ja panikoida sitä punktiota puolta vuotta!

Tulin todella iloiseksi, kun kuulin mieheni vahvan mielipiteen tähän asiaan. Hän tuumasi, että tottakai mennään kaikkiin mahdollisiin hoitoihin mitä on saatavilla ja mieluiten mitä pikimmiten -rahasta kuulemma viis. Toki se käytännössä tarkoittaa, että saan sanoa heipat melko monelle hankinnalle, mitä oli suunniteltu uuteen kotiin. Mutta olen todellakin valmis luopumaan aika monesta asiasta tämän vuoksi. Ja pankistahan sitä rahaa saa. Rahaa se vaan on.

Siis maanantaina soitan uudestaan polille, pyydään jälleen meidän paperit sieltä ja kiikutan ne takaisin yksityiselle klinikalle. Soitto yksityiselle siis heti maanantaina. Hyvä aloitus uudelle vuodelle? Kuinkakohan nopeesti mulle sitten oikeasti aloitetaan ne hoidot? Oliskohan jo seuraavassa kierrossa (Nyt noin kp 12)? Hui, jännää!

Hedelmällistä ja oikein onnellista uutta vuotta 2012!