Eilen oli kolmas ultra. Tämän lääkärin mittaamana yhteensä 14 munarakkulaa! Yhteensä 9 isompaa (12-14 mm) ja 5 vähän pienempää. 5 pienempää ei ehkä imetä. Limakalvo 9 mm eli hyvältä näyttää. Melkein valmis operaatioon.

Olo on kyllä aika tukala, alavatsan turvotus ihan järjetöntä, istuminen on epämukavaa ja käveleminen hidasta. Istumasta nousu tekee kipeää. Ja tänä aamuna  klo 4:40 heräsin melkoisen voimakkaisiin tuntemuksiin alavatsassa eikä hyvää asentoa sängystä meinannut löytyä. Päätin kuunnella kehoani (ja ystävääni, joka on myös käynyt IVF rumban läpi -kahdesti) ja jäädä lepäämään kotiin (olen aika ylpeä siitä, että suorittaja malttoi jäädä kotiin lepäämään ilman lääkärin käskyä!). Soitin klinikallekin, halusin varmistaa, että tämä on normaalia.

Hekin suosittelivat lepoa ja runsasta vedenjuontia. Noin kiitettävällä rakkulamäärällä ei ole ihme, jos ilmenee painontunnetta. (JEE! Tunsin ylpeyttä itsestäni, kun hoitaja sanoi noin. Ylpeyttä siitä, että minä olen onnistunut kasvattamaan noin monta rakkulaa! Hih. Toivottavasti olen myös onnistunut kasvattamaan niihin jotain sisälle!) Ihan normaalia kuitenkin siis. Ok, siis lepoa tämä päivä. Illalla vielä pitäisi pistää viimeiset pistokset Puregonia(! -kääk, mikä sitten on olo, kun nämä möllykät vielä kasvavat!?!) ja Orgalutrania, keskiviikkona irroituspiikko (Pregnyl) ja perjantaina punktio.

Mites muut, oletteko pystyneet olemaan punktioon asti normaalisti menossa ja meiningeissä mukana?

Kuulin ystävältäni ihmisestä, jolta oli punktoitu 40 munasolua! Ajatelkaa! Ihme, ettei hän ole räjähtänyt?!?! En voi kuvitellakaan, millaiset fiilikset siinä hautomossa on olleet!

Nyt alkaa taas jännittämään (tai oikeastaan hirvittämään) punktio, mutta hoitaja eilen rauhoitteli, että ei muuta kun lisää morfiinijohdannaista vaan suoneen, jos kipua tuntuu. Hiphei. Kyllähän tuosta ovat muutkin selvinneet hengissä, ja pikkuhiljaa tässä alkaa olemaan suht sinut noiden piikkienkin kanssa. Nimittäin piikkikammonen tietenkin kammoaa jo sitä tiputuskanyylia -se on varmaan hirveän paksu piikki?

Liikuntaa en ole harrastanut viime lauantain jälkeen. Perjantainakaan ei enää tehnyt mieli mennä jumppaan, mutta lauantaina kävin vielä kävelyllä. Sunnuntaina ei kyllä tehnyt mieli enää edes kävellä. Katsotaan, koska rupeaa pää hajoamaan.