Alkuviikosta olimme klinikalla suunnittelemassa pakastetun alkion siirtoa. Kokeilemme siirtoa säännölliseen kiertoon -sitten kun kokeilemme. Itsellä on nyt kovin hämmentynyt ja epävarma olo. Jos saankin sen työn mistä haaveilen ja siirto onnistuisi, niin olisi kai todella noloa ilmoittaa heti kärkeen, että by the way olen paksuna... Mietin tässä, että pitäisikö siirtoa siirtää.. edes kuukaudella. Jotenkin tuntuu, että nyt olosuhteet raskautumiselle eivät ehkä ole otollisimmat, jos itsellä on sellainen olo, että stressaa siitä, että tulee paksuksi?!?! Niin, kyllä edelleen haluan raskautua enemmän kuin mitään muuta, mutta en voi laittaa koko muuta elämään holdiin sen vuoksi, että haluan raskautua.

Jos nyt kuvitellaan niin onnellinen tilanne, että meikäläinen tässä lähitulevaisuudessa raskautuu, niin tuskin muutamalla kuukaudella on työntajalle väliä. Sama kai se on tulenko raskaaksi pari kuukautta aiemmin tai myöhemmin –harmittaa se varmasti silti..?! Toisaalta olisi hyvä keritä näyttämään kyntensä ennenkuin jää äikkärille.. Apua, en tiedä?

Toisaalta se, että alkionsiirtoa päästään edes yrittämään on sekin varsinaista onnenkauppaa.  Koska jos LH-huippu tulee tiistaina tai keskiviikkona, ei siirtoa pystytä tekemään. Tsäänssit siirtoon siis about 30%-70% näin äkkiseltään laskettuna.  LH-huippu on tullut mulla niin eri aikoihin kp9-kp16 välillä eli se todella voi olla mitä vaan. Raskain mielin kaivan jälleen ovulaatiotestit kaapin perältä. Meinasin ne jo laittaa jakoon, mutta onneksi en kuitenkaan.

Mies tietenkin haluaisi jatkaa hoitoja heti vaan ja toki hänenkin mielipidettään arvostan ja kunnioitan, mutta...

Onneksi on muutama päivä aikaa pohtia tätä vielä. Tänään on kp 3 eli tiistaina ja keskiviikkonakin kerkiää vielä soittamaan klinikalle ja varaamaan ultraan ajan, mikäli päätämme lähteä kokeilemaan PAS:sia tässä kierrossa. Toivotaan, että saan tietää työtehtävästä heti alkuviikosta...